"All you need to know is that it´s possible. Somewhere in the world, someone is doing something that you decided couldn´t be done. By calling your bluff and by pointing out the possibilities, this reporting of possibility changes everything. "
Ote oli Seth Godinin blogista. Kuinka paljon sitä jättääkään tekemättä asioita ajatellen vain, ettei osaa tai pysty. Ja samaan aikaa toisella puolella maapalloa joku toinen tekee juuri niitä asioita, mitkä itse päätti jättää tekemättä.
Kuinka paljon tulevaisuudessa häämöttävässä liike-elämässäkin voisi saada enemmän aikaan muuttamalla ajatusmaailmaansa yhden lauseen verran. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää on että se on mahdollista.
Tyhjentävää.
lauantai 15. toukokuuta 2010
Kolahdus
perjantai 14. toukokuuta 2010
Jöröpirkot ja tarinatädit
En halua ostaa pirkkashampoota.
Se ei johdu siitä, että minulla olisi mitään Pirkkaa vastaan. Eikä siitä, että se olisi oikeasti niin huonoa että maksan hiusteni pelastukseksi 20 euroa enemmän kampaamon shampoista. Vaan siitä, että olen kuvitellut niin. Enkä minä halua myöntää itselleni tuhlanneeni rahani paljon kalliimpaan, jokatapauksessa viemäristä alasvaluvaan litkuun.
Hyvät markkinoijat kertova tarinoita, näinhän me olemme Seth Godinilta oppineet. Olen hyvä esimerkki tarinoiden uhrista. Minuun ei vedonnut halpa hinta, eikä neutraali, ihan nätti pakkaus. Mutta ne mallit, kuinka kauniita ne ovatkaan! Ammattilaisten sarja jopa, vain ne jotka OIKEASTI tietävät jostain jotain, käyttävät tätä shampoota. Pakkaus on moderni ja brändi viimeisen päälle houkutteleva. Ja mikä tuoksu! Ylellinen tuoksu jossa voi haistaa raikkaat hedelmät ja tuhlatun rahan.
On vaikea mennä kertomaan pitkäniän kosmetiikkamainonnan uhreille, että he ovat tosissaan pistäneet rahansa viemäristä alas. Että olisivat voineet ostaa pirkkaa ja säästyä omantunnontuskilta. Ei kaikki kosmetiikka toki turhaa ole, en minä sitä sano. Mutta järkevämpäänkin olisi voinut rahansa pistää. Itsellänikin oli tässä sulattelemista. Yritäppä sitten mennä sanomaan sitä leidille, joka TIETÄÄ, että jos ei olisi käyttänyt 20 vuotta anti-ageingtuotteita silmänympärysiholle sekä kaulan alueelle, niiden kummankin alueen nahka roikkuisi ainakin 10 cm alempana mitä nyt.
Ei se ole valehtelua se markkinointi, kyllähän rouva on saanut tuntemaan olonsa ainakin 10 vuotta nuorekkaammaksi. Ja kyllä hänelle tulee aamuisin hyvä olo kun kuulee purnukan korkin napsahtavan selektiivisesti ja tuntee juoneidensa silottuvan kultahippuisen, samettisen tuntuisen voiteen levittyessä kasvoille. Se ei olisi ollenkaan sama tunne jos länttäisi perusrasvaa naamaan.
Myös minusta on ihana tuntea kuuluvani samaan heimoon niiden mallien kanssa, joiden hiukset on taatusti pesty minun ammattilaisille tarkoitetulla lempparishampoolla. Ei minusta heidän näköistään tule, mutta voin kuitenkin tuntea kuuluvani jollain lailla joukkoon.
Sitä paitsi, ainahan niitä on kehuttu, kyllähän niiden täytyy olla parempia, enhän minä turhaan niitä ostaisi..
Vaikka shampoota en vaihda, jöröyteni alkaa kuitenkin rakoilla: selektiiviset napsahdukset jää kuulematta aamuisin kun länttään sitä perusrasvaa naamaan. Ja ihoni voi paremmin kuin koskaan.
Se ei johdu siitä, että minulla olisi mitään Pirkkaa vastaan. Eikä siitä, että se olisi oikeasti niin huonoa että maksan hiusteni pelastukseksi 20 euroa enemmän kampaamon shampoista. Vaan siitä, että olen kuvitellut niin. Enkä minä halua myöntää itselleni tuhlanneeni rahani paljon kalliimpaan, jokatapauksessa viemäristä alasvaluvaan litkuun.
Hyvät markkinoijat kertova tarinoita, näinhän me olemme Seth Godinilta oppineet. Olen hyvä esimerkki tarinoiden uhrista. Minuun ei vedonnut halpa hinta, eikä neutraali, ihan nätti pakkaus. Mutta ne mallit, kuinka kauniita ne ovatkaan! Ammattilaisten sarja jopa, vain ne jotka OIKEASTI tietävät jostain jotain, käyttävät tätä shampoota. Pakkaus on moderni ja brändi viimeisen päälle houkutteleva. Ja mikä tuoksu! Ylellinen tuoksu jossa voi haistaa raikkaat hedelmät ja tuhlatun rahan.
On vaikea mennä kertomaan pitkäniän kosmetiikkamainonnan uhreille, että he ovat tosissaan pistäneet rahansa viemäristä alas. Että olisivat voineet ostaa pirkkaa ja säästyä omantunnontuskilta. Ei kaikki kosmetiikka toki turhaa ole, en minä sitä sano. Mutta järkevämpäänkin olisi voinut rahansa pistää. Itsellänikin oli tässä sulattelemista. Yritäppä sitten mennä sanomaan sitä leidille, joka TIETÄÄ, että jos ei olisi käyttänyt 20 vuotta anti-ageingtuotteita silmänympärysiholle sekä kaulan alueelle, niiden kummankin alueen nahka roikkuisi ainakin 10 cm alempana mitä nyt.
Ei se ole valehtelua se markkinointi, kyllähän rouva on saanut tuntemaan olonsa ainakin 10 vuotta nuorekkaammaksi. Ja kyllä hänelle tulee aamuisin hyvä olo kun kuulee purnukan korkin napsahtavan selektiivisesti ja tuntee juoneidensa silottuvan kultahippuisen, samettisen tuntuisen voiteen levittyessä kasvoille. Se ei olisi ollenkaan sama tunne jos länttäisi perusrasvaa naamaan.
Myös minusta on ihana tuntea kuuluvani samaan heimoon niiden mallien kanssa, joiden hiukset on taatusti pesty minun ammattilaisille tarkoitetulla lempparishampoolla. Ei minusta heidän näköistään tule, mutta voin kuitenkin tuntea kuuluvani jollain lailla joukkoon.
Sitä paitsi, ainahan niitä on kehuttu, kyllähän niiden täytyy olla parempia, enhän minä turhaan niitä ostaisi..
Vaikka shampoota en vaihda, jöröyteni alkaa kuitenkin rakoilla: selektiiviset napsahdukset jää kuulematta aamuisin kun länttään sitä perusrasvaa naamaan. Ja ihoni voi paremmin kuin koskaan.
7P + 1Q
Markkinoinnissa pitkään käytetty 4P koostuu neljästä tekijästä:
- hinnasta (Price),
- myynninedistämisestä (Promotion),
- tuotteesta (Product) ja
- saatavuudesta (Place).
4P on ollut toimiva menetelmä, kun on ollut kyse tavaramarkkinoinnista. Sille on kuitenkin löydetty haastajia. 5P-mallissa joukkoon on lisätty yksi tekijä lisää: henkilöstö/ihmiset (People) ja 6P-mallissa perään on vielä laitettu politiikka (Policy). Joku on tästä vielä laajentanut jopa seitsemään P:n (hassua että ne jaksaa keksiä p-kirjaimella alkavia sanoja noin paljon ). Tästä mallista on otettu politiikka pois mutta lisännyt sinne kaksi P:tä lisää: palveluympäristö (Physical evidence) sekä palvelusten tuotantoprosessi (Process). 7P on mainio malli palvelumarkkinontia ajatellen.
Ihan huvikseni noista P-kirjaimista innostuneena annoin Googlelle hasteen : 8P! Ja sieltähän se tuli, 8P eli palvelutuote, hinta, saatavuus, markkinointiviestintä, palveluympäristö, ihmiset, prosessit, tuottavuus sekä laatu. Mutta hetkinen, laatuhan on englanniksi quality. Mikä pettymys! 8P:stä tulikin 7P + 1Q.
30R:n käsite jäi epäselväksi usealle meistä opiskelijoista, käsitteen avaus taisi jäädä sivuun. 30 R lyhyesti selitettynä kuitenkin tukee suhdemarkkinointiajattelua ja termin lanseerannut Gummersson jakaakin kaiken markkinoinnin liittyvän 30 suhteeseen. Nämä markkinointisuhteet voidaan jakaa karkeasti klassisiin markkinasuhteisiin, erityisiin markkinasuhteisiin sekä mega-ja nanosuhteisiin.
"Klassinen markkinasuhde on esimerkiksi toimittajan ja asiakkaan välinenEli ei kun valitsemaan itselle sopivaa mallia!
suhde, erityinen puolestaan vaikkapa kanta-asiakassuhde. Megasuhteena
voidaan pitää esimerkiksi poliittiseen valtaan liittyvää suhdetta ja
nanosuhteena sisäisten asiakkaiden välisiä suhteita."
Tilaa:
Kommentit (Atom)
